Tarjoamme tehokasta ja suunnitelmallista isännöintiä sekä ajankohtaista taloushallinnon palvelua. Käytössämme ovat alan uusimmat ohjelmat.
Sisäilmaongelmien yleisin aiheuttaja on rakenteisiin pääsevä tai pinnoille tiivistyvä kosteus.
Kosteusvauriolla tarkoitetaan kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaaleissa tai selvästi haittaavaa jälkeä pinnoitteessa.
Kosteusvaurio voi olla piilossa rakenteiden alla, jolloin kosteusvaurion merkkinä voi toimia mm. maakellarin tuoksua muistuttava haju tai tunkkainen ilma. Kosteusvaurion näkyviä jälkiä ovat vuotojälki rakenteissa, materiaalin värjäytyminen, kupruaminen tai irtoaminen.
Kosteusvahinko on aina seurausta virheestä, joka voi olla esim. väärin suunniteltu tai toteutettu rakenne, väärät materiaalit tai lvi-järjestelmän puutteet, häiriöt ja käyttäjien aiheuttamat kosteusrasitteet.
Kosteusvaurioiden syyt on aina selvitettävä ja poistettava. Mikrobivaurioituneet materiaalit on uusittava ja rakenteet on kuivatettava ennen uusien materiaalien asentamista.
Asukkaan on aina ilmoitettava kosteusvaurioepäilyksestä kiinteistön omistajalle tai tämän edustajalle esim. isännöitsijälle, hallituksen puheenjohtajalle tai vuokranantajalle. Ilmoituksen jälkeen huoneistossa voidaan järjestää tarkastus, jossa samalla suoritetaan rakenteen kosteustarkastus. Toivomme, että asukas on paikalla tarkastuksessa.
Viranomaisten suorittamaan asuntotarkastusta voi pyytää kunnan terveydensuojeluviranomaisilta, joilla on virkansa puolesta opastus- ja neuvontavelvollisuus. Asukkaiden pyynnöstä tapahtuva asuntotarkastus on yleensä maksuton. Tarkastusjonot ovat usein pitkiä ja tarkastusta voi joutua odottamaan useita kuukausia.
Terveydensuojeluviranomainen päättää onko huoneistossa terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta. Terveydensuojeluviranomainen päättää myös otetaanko huoneistosta näytteitä vai onko ongelman aiheuttaja selvästi paikannettavissa.
Terveydensuojeluviranomainen voi kehottaa kiinteistön omistajaa selvittämään vaurion aiheuttajan ja laajuuden sekä poistamaan vaurion ja korjaamaan rakenteet. Kehotuksen noudattamatta jättämisestä voidaan asiasta tehdä terveydensuojeluyksikön korjausmääräys. Terveystarkastaja voi antaa korjauskehotuksen, mutta vain viranomainen voi antaa korjausmääräyksen.
Kosteus- ja homevaurioiden korjausvastuu
Huoneiston kunnossapito- ja korjausvastuu jakautuu taloyhtiön ja osakkaan kesken asunto-osakeyhtiölain neljännen luvun ensimmäisen pykälän mukaisesti. Huoneiston sisäosien ja muiden osakkaanomistajan hallinnassa olevien tilojen kunnossapitovastuu kuuluu osakkeenomistajalle. Asunto-osakeyhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin. Osakkeenomistajan on viivytyksettä ilmoitettava yhtiölle huoneiston viasta tai puutteesta, mikäli sen korjaaminen kuuluu yhtiölle.
Yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajalle kuuluvien kunnossapitotöiden suorittamisesta taloyhtiön kustannuksella, mikäli päätös ei loukkaa osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta.
Osakkeenomistajille kuulumattomasta kunnossapidosta vastaa taloyhtiö.
Kosteusvahinko syntyy, kun rakennuksen rakenteisiin tai sisäpinnoille pääsee kosteutta eikä se ehdi kuivua riittävästi. Tämä voi johtua esimerkiksi vuotavista putkista, tiiviistä rakenteista aiheutuvasta kondensaatiosta, sade- tai sulamisvedestä tai puutteellisesta ilmanvaihdosta.
Tyypillisiä syitä ovat:
Vuotoviat putkissa, letkuissa tai laitteissa
Kattovuodot tai sadeveden pääsy rakenteisiin
Puutteellinen ilmanvaihto, joka aiheuttaa kondensaatiota
Maaperästä nouseva kosteus ja vedeneristysten puutteet
Kosteusvahinkoon voi viitata esimerkiksi:
Näkyvä kosteus tai märät pinnat
Maalin tai tapetin kupliminen
Tunkkainen haju tai homeen kasvua
Pintojen pehmeneminen tai lahoaminen ﹣ usein myös rakenteiden sisältä päin.
Korjausvaiheet voivat olla:
Syyn selvittäminen ja vuodon lähteen sulkeminen, jotta kosteus ei lisäänty edelleen.
Kosteuden kuivaaminen ja tarvittaessa kosteusmittaus, jotta varmistetaan rakenteiden kuivuminen kokonaan.
Vaurioituneiden materiaalien poisto ja korjaus (esim. lahoava puu, märkä eriste).
Pintojen kunnostus ja tarvittavat viimeistelytyöt.
Kosteus kannattaa kuivata mahdollisimman nopeasti, sillä pitkäaikainen kosteus edistää homeen kasvua ja rakenteiden vaurioitumista. Jos kosteus jää rakenteisiin, vaurio laajenee ajan kuluessa ja korjauskustannukset voivat nousta.
Useimmat kotivakuutukset korvaavat äkilliset ja ennalta arvaamattomat vesivahingot, kuten putkirikot ja laitevuodot.
Rakennus- tai asennusvirheistä johtuvat kosteusongelmat eivät kuitenkaan välttämättä kuulu korvattaviin tapauksiin, ellei vakuutusehdoissa ole erikseen sovittu toisin.
Kyllä. Hyviä ennaltaehkäiseviä toimia ovat:
Säännöllinen huolto ja putkistojen tarkastus
Ilmanvaihdon riittävyys ja oikea käyttö
Sadeveden hallinta ja veden ohjaus pois rakennuksen rungoista
Kosteusmittausten käyttö riskirakenteissa
Kosteus ei pelkästään vaurioita rakennetta, vaan se voi myös:
Luoda otolliset olosuhteet homeelle ja mikrobeille
Vaikuttaa sisäilman laatuun ja aiheuttaa terveysongelmia
Heikentää rakennuksen lämmöneristystä ja rakenteiden kuntoa